Kansainvälisessä tutkimuksessa analysoitiin yli kuuttatuhatta levinneisyysmittausta 105 maassa. Siihen osallistui tutkijoita myös Turun ja Helsingin yliopistoista.

Tutkimuksen mukaan koko maailman mittakaavassa levinneisyysaluettaan on muuttanut joka kymmenes tunnettu perhoslaji. Euroopan maista Suomessa, Ruotsissa, Tshekissä, Luxemburgissa ja Espanjassa havaittiin muutoksia yli puolella tunnetuista lajeista.

LÄHES 80 prosenttia maailmanlaajuisesti havaituista muutoksista johtui ilmastonmuutoksesta ja äärimmäisistä sääolosuhteista. Myös maankäyttöön liittyvät muutokset kaventavat usein perhosten levinneisyysalueita tuhoamalla niiden elinympäristöjä.

- On tärkeää toteuttaa koordinoitua globaalia seurantaa, sekä trooppisilla että pohjoisilla alueilla. Meidän on ymmärrettävä, miten lajit käyttäytyvät, minne ne liikkuvat ja mitä voimme tehdä niiden suojelemiseksi, Saastamoinen toteaa Turun yliopiston tiedotteessa.

TUTKIMUKSEN lähteinä oli tutkimuskirjallisuutta ja asiantuntemusta myös muilla kielillä kuin englanniksi. Australian Monash-yliopiston tutkijan Shawan Chowdhuryn mukaan tämä antoi täysin erilaisen kuvan maailmanlaajuisesta tilanteesta.

- Ilman näitä lähteitä olisimme merkittävästi aliarvioineet perhosten levinneisyysalueiden muutokset, erityisesti trooppisilla alueilla, joissa 80 prosenttia hyönteislajeista elää, Chowdhury sanoo tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan perhoslajien asema on haavoittuvin muun muassa Keski-Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa, Uudessa-Guineassa ja Amazonin alueella. Näiltä alueilta on myös vähiten tutkimustietoa.

- Trooppiset perhoset elävät jo lähellä ylälämpörajojaan, ja pienikin lämpötilan nousu voi viedä ne rajojensa yli, Chowdhury kertoo.